Akateemikko Georg Henrik von Wright syntyi 14.6.1916 Helsingissä. Hän kuoli 16.6.2003 kotonaan Helsingissä.
von Wright oli yksi 1900-luvun logiikan ja analyyttisen filosofian kansainvälisesti tunnetuimmista hahmoista. von Wright opiskeli filosofiaa Eino Kailan oppilaana, väitteli tohtoriksi 25-vuotiaana induktion ongelmasta. Helsingin yliopiston filosofian ruotsinkieliseksi professoriksi hänet nimitettiin vain 29-vuotiaana. von Wright opiskeli Cambridgessa Ludwig Wittgensteinin oppilaana ja toimi myöhemmin professorina Wittgensteinin seuraajana.
Suomalaisessa tieteessä von Wright tuli tunnetuksi erityisesti logiikan, arvojen, normien teorian ja etiikan tutkimuksillaan. Von Wrightin kirjallinen tuotanto on hyvin laaja – hänen julkaisuluettelonsa sisältää yli 400 nimikettä. Suuri yleisö tuntee von Wrightin lähinnä esseistään.
Koko tuotanto
- Ajatus ja julistus, 1961
- Humanismi elämänasenteena, 1987
(Humanismen som livshållning)
- Tiede ja ihmisjärki, 1987
(Vetenskapen och förnuftet, 1986)
- Minervan pöllö, 1992, esseitä
- Ihminen kulttuurin murroksessa, 1996, esseitä
- Logiikka ja humanismi, 1998, kokoomateos (sis. teokset Looginen empirismi, Logiikka, filosofia ja kieli sekä Humanismi elämänasenteena)
- Tieto ja ymmärrys, 1999, kokoomateos (sis. teokset Tiede ja ihmisjärki, Minervan pöllö ja Ihminen kulttuurin murroksessa)
- Hyvän muunnelmat, 2001
- Elämäni niin kuin sen muistan, 2002, muistelmat
(Mitt liv som jag minns det)
Palkinnot
- Wihurin kansainvälinen palkinto 1976
- Svenska kulturfondenin palkinto 1982
- Ruotsin Akatemian suuri palkinto 1986
- Tollanderin palkinto 1987
- Saksalainen Alexander von Humboldt -palkinto 1986
- Teoston Luovan työn mitali 1988
- Selma Lagerlöfin kirjallisuuspalkinto 1993
- Logonomit ry:n Vuoden puhuja 1994
- Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinto 1995
- Tage Danielsson-palkinto 1998
- Critical European -palkinto 2002