Särmä

Lukion äidinkieli

Särmä ei ole sälää, vaan kokonaisvaltaisia ja yhtenäisiä esityksiä eri teemoista. Särmä on oppikirjaklassikko jo syntyessään.

Särmän tekijöissä on luonnetta ja persoonallisuutta, näkemystä ja kokemusta. Tuloksena on moniääninen kokonaisuus, joka antaa sinulle mahdollisuuden opettaa omalla tyylilläsi.

Särmä on palkittu Best European Schoolbook Awards 2011 -kilpailussa ja Vuoden kauneimmat kirjat 2010 -kilpailussa.

Särmä
Takaisin ylös

Opiskelijan materiaalit

    • Särmä Suomen kieli ja kirjallisuus

      Särmä Suomen kieli ja kirjallisuus

      Särmä on uusi lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppimateriaalisarja. Se hioo äidinkielen taidot ja opettaa kiinnostavasti kirjallisuuden historiaa ja nykyaikaa. Koko lukioajaksi tarkoitetun oppikirjan kirjoittajat ovat omien alojensa huippuasiantuntijoita. Erillisten kurssikohtaisten tehtäväkirjojen ja opettajan sähköisen opetusaineiston laatijat ovat kokeneita lukion opettajia.

      Näytesivut

    • Särmä Tehtäviä 1

      Särmä Tehtäviä 1

      Särmä Tehtäviä 1 syventyy erilaisiin teksteihin uutisesta kommenttiin, referaatista sanakirja-artikkeliin. Tekstitaitoja ja esseetehtäviä harjoitellaan monipuolisesti ja vaiheittain tuoreiden aineistojen pohjalta. Novellin avaaminen kertaa kirjallisuuden peruskäsitteitä. Keskusteluharjoitukset kehittävät ryhmäviestintätaitoja.

      Näytesivut

    • Särmä Tehtäviä 2

      Särmä Tehtäviä 2

      Särmä Tehtäviä 2 jatkaa ensimmäisellä kurssilla alkanutta oman tekstin rakentamisen harjoittamista. Tekstitaitoja syvennetään perehtymällä muun muassa kuvan lukemiseen ja tekstin eri äänien tunnistamiseen. Tekstilajeista keskitytään erityisesti artikkeliin ja satuun.

      Näytesivut

    • Särmä Tehtäviä 3

      Särmä Tehtäviä 3

      Särmä Tehtäviä 3 pureutuu kirjallisuuden ja kielen kulttuuriseen merkitykseen. Kurssissa tutustutaan kirjallisuudenlajeihin ja tärkeimpiin käsitteisiin tarkastelemalla erilaisia kaunokirjallisia tekstejä ja tulkitsemalla niitä. Myös sarjakuvaa käsitellään runsaasti.

      Näytesivut

    • Särmä Tehtäviä 4

      Särmä Tehtäviä 4

      Särmä Tehtäviä 4 tarkastelee vaikuttamisen kohteena olemista, vaikuttajana toimimista sekä vaikuttamisessa käytettäviä kuvan ja kielen keinoja. Argumentointitaitoja syvennetään tutkimalla ja kirjoittamalla vaikuttamaan pyrkiviä tekstejä. Samalla perehdytään lähdekritiikkiin, ideologioiden tunnistamiseen sekä eettisiin kysymyksiin tekstien taustalla.

      Näytesivut

    • Särmä Tehtäviä 5

      Särmä Tehtäviä 5

      Särmä Tehtäviä 5 perehdyttää asiatekstien ja kaunokirjallisuuden tyyliin. Kirjassa harjoitellaan esseen kirjoittamista ja opitaan tunnistamaan tyylin elementtejä monenlaisista aineistoista. Tehtävien tuoreet näkökulmat innostavat tutustumaan länsimaisen kirjallisuuden klassikoihin ja kartuttamaan näin yleissivistystä.

      Näytesivut

    • Särmä Tehtäviä 6

      Särmä Tehtäviä 6

      Särmä Tehtäviä 6 tarkastelee eri näkökulmista kielenkäyttöä ja kotimaista kirjallisuutta. Kurssilla pohditaan, miten kieli ja kirjallisuus ovat yhteydessä omaan identiteettiin ja kansalliseen kulttuuriin. Lisäksi kurssilla syvennetään lukemisen ja kirjoittamisen taitoja.

      Näytesivut

    • Särmä Tehtäviä 7

      Särmä Tehtäviä 7

      Särmä Tehtäviä 7 syventää puheviestinnän taitoja. Kurssilla harjoitellaan arjessa ja työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja käydään läpi esimerkiksi neuvottelun, väittelyn, haastattelun ja tilannepuheen perusteet. Useat kirjan tehtävät ohjaavat suoraan käytännön puhetilanteisiin, sillä puhumaan oppii ennen kaikkea puhumalla.

      Näytesivut

    • Särmä Tehtäviä 8

      Särmä Tehtäviä 8

      Särmä Tehtäviä 8 syventää tekstin lukemisen ja kirjoittamisen taitoja. Kurssilla valmistaudutaan äidinkielen tekstitaidon kokeeseen harjoittelemalla vastauksen kirjoittamista sekä arvioimalla erilaisten tekstien käyttöyhteyksiä, tiedonlähteitä ja ilmaisutapoja. Kirja sisältää myös valikoiman tekstitaidon vastauksia sekä niihin liittyviä tehtäviä.

      Näytesivut

    • Särmä Tehtäviä 9

      Särmä Tehtäviä 9

      Särmä Tehtäviä 9 paneutuu nykykulttuurin, yhteiskunnan ja median ajankohtaisiin teemoihin. Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoitusten esseekokeeseen arvioimalla erilaisia tekstejä ja syventämällä ajattelun ja kirjoittamisen taitoja. Kirja sisältää myös valikoiman ylioppilasesseitä ja niihin liittyviä tehtäviä.

      Näytesivut

    • Särmä Luova kirjoittaminen

      Särmä Luova kirjoittaminen

      Ensimmäinen nimenomaan lukioon suunniteltu luovan kirjoittamisen oppikirja auttaa tutkimaan kaunokirjallisten tekstien keinoja ja tyylejä ja opettaa harjoittelemaan kirjoittamista. Hauskat tehtävät houkuttelevat monenlaisiin kokeiluihin. Aihealueet ovat kirjoittaminen prosessina, proosa, lyriikka, draama, sarjakuva ja journalismi. Sarjakuvan teosta kertoo sarjakuvataiteilija Ville Ranta.

      Näytesivut

    • Särmä Kielenhuolto

      Särmä Kielenhuolto

      Särmä Kielenhuollossa kerrataan peruskielenhuollon ohjeet välimerkeistä kongruenssiin. Lisäksi aiheina ovat muun muassa tekstin sidosteisuus, tyyli ja aineiston lainaaminen. Tehtävät ja havainnolliset opetustekstit osoittavat, että kielenhuolto ei ole irrallisia sääntöjä, vaan se sijoittuu osaksi kielen ja sen käytön kontekstia. Särmä Kielenhuolto on itsenäinen teos, jota voi käyttää kaikilla kursseilla tai erillisellä kielenhuollon kurssilla.

      Näytesivut

Takaisin ylös

Digikirja

Laiteriippumaton digikirja toimii tietokoneella, tabletilla ja useilla älypuhelimilla. Otavan digikirjan käyttölisenssi on voimassa neljä vuotta ja hinta on painettua oppikirjaa edullisempi. Digikirjoja on saatavissa hyvin varustetuista verkkokirjakaupoista.

Opettajat ja opiskelijat ovat olleet mukana kehittämässä digikirjojamme. Jatkamme kehitystyötä palautteen perusteella. Uudet ominaisuudet päivittyvät myös ostettujen digikirjojen käyttölisensseihin.

Lue lisää Otavan digikirjoista ja tutustu opastusvideoon osoitteessa: otava.fi/digikirjat.

  • Särmä Suomen kieli ja kirjallisuus

    Särmä Suomen kieli ja kirjallisuus

    Särmän digikirjaa voi käyttää rinnan painetun kanssa. Niissä molemmissa on sama, pedagogisesti laadukas sisältö.

    Digikirjan monipuoliset ominaisuudet antavat lisäarvoa opiskeluun. Mukana on mm. videoita, kuvia ja opiskeltaviin asioihin liittyviä nettilinkkejä. Opiskelua helpottavat muistiinpanomahdollisuus, haku ja kirjanmerkki.

    ISBN 978-951-1-26988-5

Takaisin ylös

Sähköinen materiaali

Särmä-sarjaa täydentää sähköinen opetusaineisto, joka havainnollistaa ja tukee opetusta.

Särmän sähköinen opetusaineisto jakautuu kolmeen osaan:

  • heijastettavat muistiinpanot tukevat tuntiopetusta
  • tehtävät sisältävät lisämateriaalia ajankohtaisiin aiheisiin
  • valmiit kokeet voi tulostaa.

Kursseittain etenevässä sähköisessä opetusaineistossa on myös valmiita kurssisuunnitelmia, innostavia kirja- ja lukuvinkkejä, videoita ja linkkejä. Kursseissa on materiaalia jokaisesta osa-alueesta: kielestä, kirjallisuudesta, kirjoittamisesta, mediasta ja puhumisesta. Monipuolista materiaalia päivitetään vuosittain.

Jos olet ilmoittautunut Särmä-sarjan käyttäjäksi, pääset sähköiseen aineistoon maksutta Opepalvelusta. Kirjaudu sisään tästä.

Seuraa Särmää Facebookissa ja Twitterissä.

Takaisin ylös

Oppikirjailijat

Särmässä kuuluu omien alojensa vahvojen ammattilaisten ääni, ja Särmässä näkyy kokeneiden opettajien osaaminen. Tässä tekijät, joista Otava on ylpeä.

  • Vesa Haapala

    Vesa Haapala

    Olen Vesa Haapala ja työskentelen yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden oppiaineessa. Käytännössä siis opetan ja tutkin kirjallisuutta. Kirjallisuutta voi oppia sekä lukemalla että kirjoittamalla. Itse olen tehnyt pieniä sivupolkuja työni ohessa ja kirjoittanut runoteokset Vantaa (2007) ja Termini (2009).

    Minulle kirjallisuus ei ole vain tekstilaji, joka jää kansien väliin, kun suljen kirjan. Kirjoitus siirtyy ajatuksiini ja alkaa jäsentää sitä, mitä ihmisenä oleminen on ja mitä se voisi olla. Lukeminen on yhtä aikaa intiimi ja sosiaalinen tapahtuma: tutustumista toisiin tyyppeihin ja maailmoihin, jotka usein sulautuvat myös siihen mitä kutsutaan seikkailuksi tosielämässä.

  • Inkeri Hellström

    Inkeri Hellström

    Olen ollut äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana vuodesta 1986 ja tehnyt työurani normaalikoulussa Helsingissä – nykyisessä Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa. Opetan sekä yläkoulussa että lukiossa.

    Olen todennut, että äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana toimiminen ei ole työ – se on kokonaisvaltainen elämäntapa. Työllistävä, monipuolinen, raskas, rakas ja antoisa elämäntapa.

    En ole vielä tavannut äidinkielen opettajaa, joka pystyisi kytkemään opettajuutensa täydellisesti pois päältä. Kesälomallakin, kun kaksi äidinkielen opettajaa kohtaa, puhe kääntyy äkkiä ainakin kirjoihin ja teatteriin ja siinä sitä ollaan. Kohta suunnitellaan jo, miten juuri luettua kirjaa käsiteltäisiin kuutoskurssilla ja miten kesän kirjoittamisseminaarin anti päätyisi opiskelijoiden iloksi.

    Oppikirjailijana olen ollut 2000-luvun alusta asti. Toiset tekevät väitöskirjoja, mutta minun käytännölliselle luonteelleni oppikirjat ovat sopineet toistaiseksi paremmin. Siltaa opetussuunnitelman, oppiaineen eri osa-alueiden teorian ja kirjan käyttäjien välillä on ollut antoisaa ja kehittävää rakentaa. Lisäksi viihdyn hyvin työryhmän jäsenenä. Uskon vakaasti keskustelun, huumorin ja kahvipöydän antimien luovuutta lisäävään voimaan.

  • Janna Kantola

    Janna Kantola

    Kun sain tehtäväkseni esitellä itseni tässä, aloin heti miettiä lukemiani kirjoja. Taisin ajatella, että kertoisin eniten itsestäni panemalla kaikkein mieleenpainuvimmat lukukokemukseni peräkkäin. Koska epäilen esittelyltä odotettavan muuta, on lukijan tyydyttävä tähän, yhtä kaikki kirjallisuuspitoiseen litaniaan: opiskelin yleistä kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa, väittelin tohtoriksi Pentti Saarikosken runoudesta, ja nykyään työskentelen yleisen kirjallisuustieteen dosenttina ja yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Muutaman kirjallisuusaiheisen kirjan kirjoittamisen ohella olen suomentanut proosarunoja, kirjoittanut kirja-arvioita Helsingin Sanomiin ja juossut maratoneja.

  • Tuomas Kaseva

    Tuomas Kaseva

    Minulla oli lukiossa kaksi toiveammattia: äidinkielenopettaja ja toimittaja. Koska opettajille ei palkata kesäsijaisia, hain lehteen. Kaksi päivää lakkiaisten jälkeen aloitin kesätoimittajana Hesarissa.

    Viime vuodet olen päätyökseni ideoinut ja editoinut. Koska editoija on työpisteensä vanki, yritän vierailla kerran kuussa koulussa kertomassa työstäni ja journalismista.

    Särmässä haluan sisältöjen kriittisen erittelyn rinnalla avata sitä, miten jokapäiväiset uutiset, kolumnit ja lehtikuvat 2010-luvulla syntyvät. Taustalla on sama viesti kuin kouluvierailuilla: ihan jokaisen lehtijutun taustalla ei ole paholainen tai salaliitto. Puolueeton toimittaja ei silti koskaan ole. Minäkin olen joka päivä lukijan puolella.

  • Riitta Korhonen

    Riitta Korhonen

    Työskentelen erikoistutkijana Kielitoimistossa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. Olen yksi Ison suomen kieliopin (2004) ja Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaan (2008) kirjoittajista.

    Parhaillaan kuulun työryhmään, joka kirjoittaa kirjaa kielen ja tyylin vaihteluilmiöistä.

    Ennen nykyistä työtäni opetin pitkään aikuisille suomea toisena ja vieraana kielenä. Se jos mikä opetti minullekin suomea.

    Vaikka asun ja työskentelen nykyään pääkaupunkiseudulla, kielimaisemaani vaikuttaa edelleen ensimmäinen kotikieleni savo. Siitä on oman annoksensa saanut myös pesunkestävästi espoolainen poikani. Hän jos kuka on opettanut minulle sanojen merkitysten suhteellisuutta.

  • Sari Kuohukoski

    Sari Kuohukoski

    Opetan äidinkieltä ja kirjallisuutta Helsingin medialukiossa. Kymmenen vuotta sitten innostuin oppikirjatyöstä varsin itsekkäistä syistä. Olin opettanut pitkään ja kokeillut monia kirjasarjoja, enkä ollut tyytyväinen. Halusin oppikirjan, jonka mukaan olisi helppo ja mukava opettaa. Äidinkielen opettaja löytää kyllä aineistoja oppitunneille itsekin, mutta aina ei ehdi. Tarvitaan hyvä oppikirja, jossa teoria ja tehtävät ovat innostavia ja tarjoavat haastetta monenlaisille oppijoille. Syntyi Piste Lukion äidinkieli ja kirjallisuus ja vähän myöhemmin Abi Äidinkieli.

    Särmä on ajan hermolla oleva moniääninen oppikirja. Sitä tehdessä olen oppinut ryhmän voiman. Ryhmässä syntyy ideoita, joita kukaan ei olisi keksinyt yksin. Omat ajatukset jalostuvat ja toisten näkemyksistä oppii. Oppikirjan ei kuitenkaan tarvitse olla hajuton ja mauton kompromissi. Särmässä on tietoisesti kuuluvissa monia ääniä – omani muitten mukana.

  • Heidi Kärki

    Heidi Kärki

    Kun kuulin Dave Lindholmia, päätin opiskella suomea. Siinä se. Olen kironnut valintaani monta kertaa. Miten ihmeessä kielellä on niin suuri voima? Syvä miete ei ole vastannut kysymykseeni, mutta olen tutustunut ihmisiin, jotka miettivät ihan samaa.

    Olen Särmässä, koska aineemme on moniääninen enkä odota vähempää tämän päivän lukiomateriaaleilta. Opetan Helsingissä äidinkieltä ja kirjallisuutta sekä suomea toisena kielenä. Minua kiinnostavat media- ja draamakasvatus, kirjoittaminen sekä erilaiset nykytekstit.

  • Johanna Lampela

    Olen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Turengin lukiossa ja yhteiskoulussa. Olen opettanut äidinkieltä lyhyitä jaksoja kaikilla kouluasteilla alakoulusta ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Nykyisessä tehtävässäni olen viihtynyt nyt vuosikymmenen. Lukion opetuksen sisällöistä kiinnostavimpia ovat mielestäni mediaan ja vaikuttamiseen liittyvät asiat - niiden parissa tuntuvat opiskelijanikin terästäytyvän ja kokevan olevansa ajan hermolla.

    Opetustyössä parasta on se, että jokainen uusi päivä on mahdollisuus uuden oppimiseen, myös opettajalle.

  • Minna Maijala

    Minna Maijala

    Vastaan Särmän suomalaisen kirjallisuuden historia -osuudesta. Olen kirjallisuudentutkija ja toimin tällä hetkellä Helsingin yliopistossa Kirjallisuudentutkimuksen tutkijakoulun koordinaattorina. Väittelin kesäkuussa 2008 Minna Canthin tuotannosta, ja olen tutkinut sekä opettanut erityisesti realistista, 1800-luvun lopun kirjallisuutta. Tohtoroiduttuani ryhdyin kirjoittamaan Minna Canthin uutta kirjailijaelämäkertaa ja kiinnostuin erityisesti kirjailijan elämän ja kirjoittamisprosessien merkityksestä teosten kannalta. Tällä hetkellä tutkinkin elämäkerran lisäksi Canthin näytelmien muotoutumista ensimmäisistä luonnoksista kohti aikalaisyleisöä kohahduttaneita draamoja.

  • Harri Mustonen

    Harri Mustonen

    Olen toiminut opettajana runsaat 15 vuotta. Viimeiset 11 vuotta olen opettanut Tampereen normaalikoulussa peruskoulun yläluokkia ja lukiolaisia sekä ohjannut opetusharjoittelijoita. Parasta tässä työssä on se, että päivittäin näkee aktiivisia ja myönteisiä nuoria.

    Särmän tekeminen on ollut mielekästä, sillä pidän kunnon keskusteluista osaavien ja ajattelevien ihmisten kanssa. Ryhmämme on tehnyt paljon töitä voidakseen tuottaa sellaisia oppimateriaaleja, että ne palvelisivat sekä lukiolaisia että heidän opettajiaan. Olemme olleet samaa mieltä ja eri mieltä, olemme etsineet kompromisseja ja jättäneet särmiä, olemme yrittäneet olla kaikkien Särmän käyttäjien puolella.

  • Laura Onikki

    Laura Onikki

    Teen Särmään sähköistä materiaalia. Olen taustaltani opettaja ja työskennellyt valmistumiseni jälkeen eri kouluasteilla, viimeksi Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikan yliopistonlehtorina. Tällä hetkellä viimeistelen suomen kielen maisteriopintojani.

    Kieli on minulle sanoilla leikkimistä, merkitysten rakentamista ja oman pään sisäisen kaaoksen jäsentämistä. Sähköisessä Särmässä erityisen kiehtovaa on kuvan ja sanan yhteistyö: millainen materiaali puhuttelee lukijaa, mikä pysäyttää katsojan? Tekstit elävät monissa medioissa, niin Särmäkin.

  • Heleena Puolitaival

    Heleena Puolitaival

    Opetan Tikkurilan lukiossa. Jo nuorena tiesin, että minusta tulee äidinkielenopettaja, enkä ole katunut ammatinvalintaani. Oppikirjojen tekeminen on julkinen paheeni, sillä olen tehnyt sitä jo aika kauan.

    Pidän selkeydestä ja toimivuudesta, rakastan itsenäisyyttä ja vapautta. Näistä kumpuaa myös oppikirjatyöni. Seuraan mielelläni päivän tapahtumia ja haluan olla ajassa kiinni - niin kuin Särmäkin.

  • Janne Saarikivi

    Janne Saarikivi

    Olen ammatiltani suomalais-ugrilaisten kielten tutkija. Tällä hetkellä toimin Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisella laitoksella vs. professorina. Työni liittyy monipuolisesti kieleen. Tutkin kieltä, opetan yliopistolla kielitiedettä ja kirjoitan kielestä populaareja artikkeleja.

    Nyherrän mielelläni outojen ja huonosti tunnettujen asioiden kanssa ja rohkaisen muitakin ryhtymään sellaisiin puuhiin, joista ei ole välitöntä hyötyä. Väitöskirjassani tutkin sitä, miten kuolleiden kielten jäljet näkyvät nykykielissä. Olen tutkinut myös mm. saamelaiskieliä, venäjän murteita, suomen sanaston alkuperää sekä dokumentoinut uhanalaisia suomen sukukieliä kuten karjalaa ja vepsää.

  • Merja Salo

    Merja Salo

    Valokuvaajana olen perso kuville. Teen kuvia itse ja myös katselen niitä jatkuvasti. Työskentelen kuvallisen viestinnän ja valokuvauksen professorina Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä. Olen tutkinut muotikuvia, mainoksia ja kuvajournalismia sekä kirjoittanut niistä kirjoja. Minusta kuvat ovat elämän rikkautta, olemisen välkettä, jota ilman maailma olisi harmaampi ja ikävämpi. Kuvilla voi kertoa itsestään ja maailmasta, kuvilla voi pyrkiä vaikuttamaan muihin ja kuvista voi helposti ärsyyntyä. Mutta kuvista voi myös yksinkertaisesti vain nauttia.

  • Juhana Torkki

    Juhana Torkki

    Ihmiset joskus kysyvät, miten minusta tuli puhetaidon opettaja. En opiskellut yliopistossa puheviestintää vaan teologiaa. Kaiken järjen mukaan minun olisi pitänyt päätyä papiksi tai uskonnonopettajaksi.

    Vastaus kysymykseen on yksinkertainen. Minusta tuli puheen tutkija siksi, että olen niin huono kuuntelemaan puheita. Pitkästyn helposti. Haukotuttaa, jalat puutuvat. Kiemurtelen penkissä ja kysyn itseltäni: milloin tämä loppuu?

    Siksi olen aina ollut kiitollinen ihmisille, jotka ovat osanneet puhua kiinnostavasti. Jossain vaiheessa huomasin, että monet mestarilliset esiintyjät käyttävät samoja niksejä.

    Erikoista oli huomata, että Bill Clintonin puheet noudattavat antiikin retorikon Marcus Tullius Ciceron oppeja. Onko Clinton lukenut Ciceroa?

    Nykyisin opetan ihmisille hyvän puhumisen lakeja, mutta samalla olen huomannut, että hyväksi puhujaksi ei tulla sääntöjä opiskelemalla. Tärkeintä on vapautua peloista. Tärkeintä on oppia nauttimaan esiintymisestä. Tärkeintä on löytää oma lahjakkuutensa.

    Siksi puhetaidon opettaminen on vaikeaa puuhaa. Siinä on kohdattava kokonainen ihminen.